Kevät on kissojen kiima-aikaa ja sen takia myös pentuja on parhaillaan paljon kaupan. Koronapandemia on vilkastuttanut kaikenlaisten lemmikkien kauppaa ja ilmiö ulottuu myös kissamarkkinoille. On yleisesti virheellinen käsitys, että kissanpentu on ”helppo” lemmikki, eikä vaadi omistajaltaan paljon. Vaikka kissaa ei tarvitse ulkoiluttaa niin kuin koiria, kissakin vaatii paljon seuraa, virikkeitä, huolenpitoa ja sitoutuneisuutta. Kissakuumeen iskiessä on hyvä punnita ainakin seuraavia asioita:
Mitä kissanomistajalta vaaditaan?
Kissa vaatii paljon aikaa omistajaltaan, eikä sitä kannata etenkään kotiutusvaiheessa pitää pitkiä aikoja yksin. Kissa kiintyy omistajaansa vahvasti, joten harkitse tarkkaan, onko sinulla aikaa olla pennun kanssa. Perheessä kaikkien tulee olla sitoutuneita uuteen lemmikkiin koko sen elämän ajaksi. Kissa voi elää jopa 20 vuotta.
Kissan hankintahinta on pieni osa sen kokonaiskustannuksia. Etenkin rotukissan hinta voi järkyttää, mutta sopiva maksu pennusta tuo turvaa siitä, että omistaja on valmis sitoutumaan taloudellisesti lemmikkiin. Varmista, että pystyt ostamaan sille ruokaa, hiekkaa ja tarvikkeita. Eläinlääkärikäynnit eivät myöskään ole ilmaisia, eikä niiltä voi välttyä. Kissalle voi ottaa vakuutuksen, ihan kuin ihmisellekin, yllättävien lääkärikustannusten helpottamiseksi. Jo kissan ensimmäisen elinvuoden aikana se tulee viedä leikattavaksi, mikäli sitä ei ole otettu jalostustarkoitukseen.
Rotukissa vai monirotuinen?
Monirotuiset eli niin sanotut maatiais- tai kotikissat ovat rotukissaa edullisempia, mutta niiden ottamiseen liittyy riskinsä. Rotukissan aikuiskoosta, luonteesta ja perinnöllisistä sairauksista tiedetään paljon enemmän kuin monirotuisen. Maatiaispennun isäkissa saattaa olla jopa tuntematon, jolloin tämän terveydestäkään ei ole tietoa. Rotukissalla on aina rekisterikirja, eikä perinnöllisiä sairauksia kantavilla kissoilla saa tehdä rotukissapentuja. Mikäli olet kiinnostunut näyttelyharrastuksesta, on pennun oltava rotukissa. Rotukissojen kasvattajia ja vapaana olevia pentuja löytyy rotuyhdistysten sivuilta.
Monirotuisenkin kissan kanssa voi harrastaa, esimerkiksi kissa-agility on hyvää yhteistä tekemistä. Monirotuinen kissa on edullinen vaihtoehto, etenkin jos kissa tulee ainoastaan lemmikkikissaksi. Tällöin kuitenkin on oltava hyvin tarkka siitä, mistä kissan hankkii. Monirotuisia pentuja myydään usein paikallislehtien ilmoituksissa, kaupan ilmoitustauluilla ja netissä. Maatiaiskissan ostajan täytyy varmistaa, että kasvattaja:
- On tietoinen siitä, millaisen isän ja emän on valinnut pennulle.
- Huolehtii emokissan terveydestä jo tiineysaikana.
- Huolehtii myös pennun tulevan omistajan vastuullisuudesta ja kodin turvallisuudesta.
- Tarkistuttaa pennut eläinlääkärillä ennen luovutusta.
- Luovuttaa pennun madotettuna, rokotettuna ja mahdollisesti myös sirutettuna.
- Ei luovuta pentua ennen 12-viikon ikää. Yleinen suositus on 14 viikkoa.
- Ei tee pentuja ainoastaan taloudellisista syistä.
- Tekee pennun luovutuksesta kirjallisen sopimuksen, esimerkiksi kauppakirjan.
Pentutehtailun tunnistaa yleensä siitä, että emän hyvinvoinnista ei ole huolehdittu riittävästi, kasvattaja ei tiedä tarpeeksi pennuista, kissaa ei saa tulla katsomaan ennen luovutusta ja hinta on huomiota herättävä. Pentutehtailijalta ei koskaan saa ostaa kissanpentua ja kasvattajasta tulee tehdä ilmoitus eläinsuojeluyhdistykseen.
Pentuun valmistautuminen
Kun sopiva rotu ja kasvattaja on löytynyt, pääsee pentua usein paikan päälle katsomaan. Jos pentu miellyttää ensimmäisellä tapaamisella, se varataan ja luovutukseen liittyvistä asioista sovitaan kasvattajan kanssa. Sen jälkeen on usein hyvin vielä aikaa valmistautua uuteen perheenjäseneen ennen luovutuspäivää.
Ensimmäisenä koti on tehtävä kissaturvalliseksi. Ikkunat ja parveke on suojattava niin, ettei kissa pääse karkaamaan. Muista, että etenkin pentukissa mahtuu kulkemaan uskomattoman pienestäkin reiästä! Kissoja katoaa ja menehtyy aivan liian paljon sen takia, että ne hyppäävät saaliin perässä ikkunasta, etenkin kerrostalossa.
Myrkylliset kasvit tulee hävittää kokonaan. Netistä löytyy useita listoja, joista on helppo selvittää kissoille vaaralliset kasvit ja kukat.
Pentukissa kiipeilee mielellään kaikkialle, joten tukevakin hylly saattaa kaatua kovassa leikissä. Kaikki kaapit ja lipastot on hyvä kiinnittää seinään. Koriste-esineitä ei kannata jättää esille paikkoihin, joihin kissa pääsee hyppäämään.
Kaikenlaiset liikkuvat johdot ja narut ovat kissanpennun silmissä leluja. Kaikki sähköjohdot on hyvä suojata ja esimerkiksi teipata niin, ettei ne pääse heilumalla houkuttelemaan pentua leikkiin. Kaikki rikkinäiset sähköjohdot on hävitettävä!
Lisäksi kissalle on tarjottava tarpeeksi virikkeitä. Kissalta kielletyt tavarat säästyvät helpommin, kun sallittuja leluja on tarpeeksi. Myöskin kissalle tarkoitettua raapimispintaa on oltava, jotta huonekalut eivät kärsi. Tarpeeksi suuri kiipeily-/raapimispuu on mieluinen lepopaikka, mutta myös tärkeä kynsien teroitusta varten.
Kun päätät, millaista ruokaa tarjoat kissalle, varaa aluksi ohelle myöskin ruokaa, jota kissa on kasvattajansa luona saanut. Liian nopea muutos ruokavaliossa voi saada pienen kissan mahan sekaisin. Myöskin hiekkaa on hyvä varata ainakin aluksi samaa laatua, kuin mihin pentu on tottunut.
Tärkeintä kuitenkin on, että pentua odottaa rakastava ja huolehtiva koti! Uuteen ympäristöön totuttelu on aluksi pelottavaa, joten anna pennulle myös aikaa ja tilaa. Kaikkea ei tarvitse heti kokea, teillä on edessä monta yhteistä vuotta!